Taloudellista väkivaltaa esiintyy monissa muodoissa.
Taloudellisen väkivallan muodot
Taloudellista väkivaltaa esiintyy monissa eri muodoissa ja erilaisissa lähisuhteissa. Taloudellisen itsenäisyyden riistäminen on vahva keino toisen kontrollointiin. Sillä on myös erittäin negatiivisia seurauksia uhrille ja mahdollisille lapsille, sillä taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi se vaikuttaa kielteisesti terveydentilaan ja henkilökohtaiseen pääomaan sekä hankaloittaa merkittävästi väkivaltaisesti suhteesta lähtemistä. Taloudellista väkivaltaa voi esiintyä myös esimerkiksi aikuisten lasten tekemänä vanhempiin tai isovanhempiin kohdistuen, mutta myös lapset tai nuoret voivat kokea sitä vanhempiensa toimesta.
Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy yllättävän yleisenä siten, että kun lähisuhteessa ilmeni henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, lähes aina siihen liittyi mukaan myös taloudellista väkivaltaa jossain muodossa. Taloudellinen väkivalta on siis selvästi yhteydessä muihin perheväkivallan muotoihin, mutta se voi myös esiintyä ilman muunlaista väkivaltaa. Sillä on myös tapana raaistua jatkuessaan, aivan kuten muillakin lähisuhdeväkivallan muodoilla.
Lataa tulostettava versio taloudellisen väkivallan muodoista tästä.
Rahaan liittyvä kontrollointi
Kun lähisuhteessa esimerkiksi puoliso valvoo toisen rahankäyttöä, tekee yksin kaikki rahaan liittyvät päätökset tai salaa toiselta toisen tai omia rahojaan koskevia tietoja, on kyse rahaan liittyvästä kontrolloinnista.
”Lasteni isä pakottaa minut ilmoittamaan mitä kaikkea olen ostanut lapsille lapsilisästä. Kun hän katsoo, että se ei ole välttämätöntä, hän haluaa minun antavan rahat takaisin.”
”Lasteni isä pakottaa minut ilmoittamaan mitä kaikkea olen ostanut lapsille lapsilisästä. Kun hän katsoo, että se ei ole välttämätöntä, hän haluaa minun antavan rahat takaisin.”
”Kävin ruokakaupassa, jolloin sain rahasumman, joka piti riittää moneen asiaan. Sain haukut jos joskus erehdyin ostamaan suklaalevyn, sehän oli tuhlausta ja todisti etten osannut käyttää rahaa.”
”Kävin ruokakaupassa, jolloin sain rahasumman, joka piti riittää moneen asiaan. Sain haukut jos joskus erehdyin ostamaan suklaalevyn, sehän oli tuhlausta ja todisti etten osannut käyttää rahaa.”
Taloudellinen hyväksikäyttö
Taloudellista hyväksikäyttöä voi ilmetä lähisuhteissa hyvin monin eri tavoin. Puoliso saattaa käyttää perheen yhteisiä rahoja omiin tarkoituksiinsa, esimerkiksi riippuvuusongelmansa vuoksi. Tekijä voi saattaa toisen velkakierteeseen painostamalla lainanottoon tai elämään yli varojensa. Perheen sisällä voi olla suuriakin eroja elintasossa, jos toisen puolison kaikki tulot menevät talouden yhteisiin menoihin. Kyse voi myös olla taloudellista vastuunkannosta kieltäytymisestä tai läheiseltä varastamisesta tai rahan kiristämisestä. Tähän kuuluu myös romanssihuijaukset ja rakkauspetokset.
”Se oli tosi iso järkytys löytää äidin piilottamat, mun nimissä tulleet kirjeet perintätoimistoista ja ulosotosta. Lopulta kävi ilmi, että äiti oli tilaillut mun nimiin kaikenlaista ja ottanut mun pankkitunnuksilla velkaakin. On tosi iso kynnys tehdä rikosilmoitus omasta äidistä.”
”Se oli tosi iso järkytys löytää äidin piilottamat, mun nimissä tulleet kirjeet perintätoimistoista ja ulosotosta. Lopulta kävi ilmi, että äiti oli tilaillut mun nimiin kaikenlaista ja ottanut mun pankkitunnuksilla velkaakin. On tosi iso kynnys tehdä rikosilmoitus omasta äidistä.”
”Aikuisen lapseni päihdeongelma aiheuttaa minulle monenlaista huolta. Olen vuosien varrella tehnyt kaikkeni häntä tukiessani huumevelkojen maksamista myöten. Joudun elämään jatkuvassa pelossa ja olen joutunut ottamaan jopa velkaa selvitäkseni taloudellisesti itse.”
”Aikuisen lapseni päihdeongelma aiheuttaa minulle monenlaista huolta. Olen vuosien varrella tehnyt kaikkeni häntä tukiessani huumevelkojen maksamista myöten. Joudun elämään jatkuvassa pelossa ja olen joutunut ottamaan jopa velkaa selvitäkseni taloudellisesti itse.”
Eron jälkeinen taloudellinen väkivalta
Eron yhteydessä tai eron jälkeen se voi ilmetä yhteisten varojen manipulointina, elatusmaksuista kieltäytymisenä tai vitkutteluna sekä huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien pitkittämisenä tai tehtailuna. Lisää esimerkkejä ovat omaisuuden jakamiseen tai ositukseen liityvä uhkailua, yhteisen tai puolison omaisuuden hajottaminen ja taloudellinen vaino.
”Ennen eroamme puolisoni ehti ottaa useita isoja kulutusluottoja. Näistä ainakin puolet jäi minun maksettavakseni. Eron jälkeen puolisoni jätti monta kertaa tulematta lastenvalvojan tapaamiseen, kun yritimme sopia lasten huoltajuuteen liittyvistä asioista, mm. elatusavusta. Myöhemmin jouduin jatkuvasti muistuttelemaan ja pyytelemään puolisoani maksamaan elatusapua, jota hän kuukausittain aina ”unohti” maksaa. Toisinaan hän antoi rahan lahjana lapselle, jolloin en pystynyt käyttämään sitä siihen, mihin se oli tarkoitettu. En myöskään pysty säästämään lapsen tilille rahaa, sillä myös entisellä puolisollani on käyttöoikeus siihen ja pelkään, että hän voisi tyhjentää lapsen tilin. Hän on sen tehnyt aiemminkin.”
”Ennen eroamme puolisoni ehti ottaa useita isoja kulutusluottoja. Näistä ainakin puolet jäi minun maksettavakseni. Eron jälkeen puolisoni jätti monta kertaa tulematta lastenvalvojan tapaamiseen, kun yritimme sopia lasten huoltajuuteen liittyvistä asioista, mm. elatusavusta. Myöhemmin jouduin jatkuvasti muistuttelemaan ja pyytelemään puolisoani maksamaan elatusapua, jota hän kuukausittain aina ”unohti” maksaa. Toisinaan hän antoi rahan lahjana lapselle, jolloin en pystynyt käyttämään sitä siihen, mihin se oli tarkoitettu. En myöskään pysty säästämään lapsen tilille rahaa, sillä myös entisellä puolisollani on käyttöoikeus siihen ja pelkään, että hän voisi tyhjentää lapsen tilin. Hän on sen tehnyt aiemminkin.”
Työssäkäynnin tai opiskelun häiriköinti
Toisen työnteon häiriköiminen, työssäkäynnin tai opiskelun rajoittaminen tai töihin pääsyn hankaloittaminen ovat myös taloudellisen väkivallan muotoja.
”Mun exä oli tosi mustasukkainen. Se ei tykännyt, että kävin töissä sellaisessa paikassa, jossa asiakaspalvelussa kohtasin päivittäin tuntemattomia miehiä. Exä saattoi käydä monta kertaa päivässä kyttäämässä työpaikalla ja lähetteli koko ajan viestejä. Jos en päässyt niihin heti vastaamaan, niin siitä tuli seurauksia. Exä ei antanut mun käyttää meidän yhteistä autoa ja halusi tutkia mun pankkitiliotteet, mihin olin käyttänyt rahojani. Hän ei myöskään koskaan kertonut mulle, että oli saanut melko ison perinnön, tämäkin selvisi minulle jälkikäteen.”
”Mun exä oli tosi mustasukkainen. Se ei tykännyt, että kävin töissä sellaisessa paikassa, jossa asiakaspalvelussa kohtasin päivittäin tuntemattomia miehiä. Exä saattoi käydä monta kertaa päivässä kyttäämässä työpaikalla ja lähetteli koko ajan viestejä. Jos en päässyt niihin heti vastaamaan, niin siitä tuli seurauksia. Exä ei antanut mun käyttää meidän yhteistä autoa ja halusi tutkia mun pankkitiliotteet, mihin olin käyttänyt rahojani. Hän ei myöskään koskaan kertonut mulle, että oli saanut melko ison perinnön, tämäkin selvisi minulle jälkikäteen.”