Taloudellinen väkivalta on muita väkivallan muotoja tuntemattomampi
Taloudellinen väkivalta on vaiettu ongelma ja tuntemattomampi kuin muut väkivallan muodot. Taloudellisesta väkivallasta ilmiönä ja sen kokijoiden auttamisesta ei vielä ole Suomessa systemaattista ja laaja-alaista tietoa.
Yksi hankkeemme tärkeistä tehtävistä on lisätä tietoisuutta, ymmärrystä ja osaamista taloudellisen väkivallan kysymyksissä. Tavoitteemme on tuottaa tietoa ja koota tilastoaineistoja ilmiöstä, sen muodoista ja kytkeytymisestä muuhun lähisuhdeväkivaltaan.
Ilmiötä ei ole tutkittu Suomessa vielä laajalti ja tärkeitä näkökulmia ilmiöön liittyen puuttuu kokonaan. Esimerkiksi kansallinen tutkimus taloudellisen väkivallan yleisyydestä ja esiintymisestä puuttuu. Myöskään miesten kokemuksia ilmiöstä ei ole aiemmin tutkittu. Tämän vuoksi hankkeemme on käynnistänyt tutkimusyhteistyön Turun, Lapin ja Vaasan yliopistojen sekä muutaman muun aiheesta tutkimuksellisesti kiinnostuneen organisaation kanssa. Tarkoituksemme on syventää ja laajentaa ilmiön ymmärrystä, jotta kohteena olevat henkilöt voivat paremmin tunnistaa tilanteensa ja heitä voidaan auttaa paremmin.
Tutkimustietoa Suomesta
Anniina Kaittila on tehnyt väitöskirjan rahakonflikteista ja taloudellisesta väkivallasta parisuhteissa. Anniina Kaittila on myös mukana hankkeemme kehittämis- ja ohjaustyössä. Osa hankkeen materiaaleista pohjautuu Anniina Kaittilan tutkimuksiin ja julkaisuihin.
Kainulainen, Heini, Kaittila, Anniina, Nylén, Hanna & Helin, Eija-Liisa. Oikeudellisia näkökulmia parisuhteessa tapahtuvaan taloudelliseen väkivaltaan. Oikeus 4/2023, s. 266–276.
Psykologi Eveliina Äärelä on tutkinut pro gradu -työssään (Turun yliopisto 2022) väkivaltatyön ammattilaisten kykyä tunnistaa taloudellista väkivaltaa.
”Tutkimuksen tulosten perusteella rahan voidaan todeta olevan yleinen riidan aihe parisuhteissa, ja äärimmillään rahaa voidaan käyttää myös kumppanin vahingoittamisen välineenä. Rahakonfliktien ja taloudellisen väkivallan käsittely tulisikin ottaa systemaattisesti osaksi pariskuntien ja parisuhteessa elävien kanssa tehtävää auttamistyötä. Suomessa palvelu- ja oikeusjärjestelmä eivät nykyisellään vastaa taloudellista väkivaltaa kokeneiden tarpeisiin, joten nykyjärjestelmän puutteet tulisi kartoittaa ja asettaa ne kehittämistyön kohteeksi.”
”Tutkimuksen tulosten perusteella rahan voidaan todeta olevan yleinen riidan aihe parisuhteissa, ja äärimmillään rahaa voidaan käyttää myös kumppanin vahingoittamisen välineenä. Rahakonfliktien ja taloudellisen väkivallan käsittely tulisikin ottaa systemaattisesti osaksi pariskuntien ja parisuhteessa elävien kanssa tehtävää auttamistyötä. Suomessa palvelu- ja oikeusjärjestelmä eivät nykyisellään vastaa taloudellista väkivaltaa kokeneiden tarpeisiin, joten nykyjärjestelmän puutteet tulisi kartoittaa ja asettaa ne kehittämistyön kohteeksi.”
Työelämäyhteistyössä hankkeemme kanssa toteutettuja tutkimuksia
Kati Frantin pro gradu -tutkielma (Lapin yliopisto) taloudellisesta väkivallasta parisuhteessa ja eron jälkeen kokeneiden naisten selviytymisestä (2024):
Annika Peltolan kandidaatin tutkielma (Lapin yliopisto) romanssihuijauksista (2022):
Romanssihuijauksessa väkivallan uhriksi joutumisen vaikutukset uhrin elämään
Elisa Kokkosen ja Veera Päiviön pro gradu -tutkielma (Turun yliopisto) miehiin kohdistuvasta taloudellisesta väkivallasta (2022):
Kaikki rahat meni, ja enemmän: Miesten kokema taloudellinen väkivalta parisuhteessa
Elina Seitzin pro gradu -tutkielma (Lapin yliopisto) riippuvuuksien ja taloudellisen väkivallan yhteydestä parisuhteessa (2022):
Riippuvuudet parisuhteissa ilmenevän taloudellisen väkivallan taustalla
Mikaela Sjöblomin pro gradu -tutkielma (Jyväskylän yliopisto) eron jälkeisestä taloudellisesta vainosta (ruotsiksi, 2022):
Ekonomisk förföljelse efter separation – Våldsutsatta kvinnors berättelser
Essi Isoniemen ja Elina Koskelon opinnäytetyö (Oulun ammattikorkeakoulu) opiskelijoiden kohtaamasta taloudellisesta väkivallasta (2023):
Taloudellisen väkivallan esiintyvyys Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen aikaisissa lähisuhteissa
Annina Hoffrenin ja Iida Immosen opinnäytetyö (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) taloudelliselle väkivallalle altistavista tekijöistä ja sen vaikutuksista terveyteen (2023):
Taloudellinen väkivalta parisuhteissa – Altistavat tekijät ja vaikutukset terveyteen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Katja Ronkaisen pro gradu -tutkielma (Lapin yliopisto) taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyön haasteista ja niihin vastaamisesta (2023):
Taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyön haasteet ja niihin vastaaminen.
Jenni Kaurian opinnäytetyö (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) taloudellisen väkivallan auttamismenetelmistä (2023):
Taloudellisen väkivallan auttamismenetelmät. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Noora-Riikka Tuomaisen pro gradu -tutkielma (Helsingin yliopisto) sosioekologisesta näkökulmasta taloudellista väkivaltaa kokeneiden naisten selviytymiseen (2023):
Sosioekologinen näkökulma taloudellista väkivaltaakokeneiden naisten selviytymiseen.
Noora Niemisen ja Satu Utriaisen pro gradu -tutkielma (Lapin yliopisto) eri ammattilaisten kokemuksista hankkeessa suomeksi käännetyn ja suomalaiseen ympäristöön muokatun SEA2-kartoitusmittarin käytöstä omassa työssään ja taloudellisen väkivallan tunnistamisessa (2023):
Taloudellinen väkivalta ja ilmiön tunnistamisen mahdollisuudet.
Kansainvälistä tutkimustietoa
Kansainvälistä tutkimusta taloudellisesta väkivallasta löytyy kotimaista enemmän. Olemme koonneet tähän sivulle mielenkiintoisia poimintoja ilmiöön liittyvästä tutkimuksesta ulkomailta.
Tutustumisen arvoinen kansainvälinen taho on myös brittiläinen Surviving Economic Abuse -järjestö, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta taloudellisesta väkivallasta ja auttaa taloudellisen väkivallan kokijoita selviytymään tilanteestaan ja menestymään sen jälkeisessä elämässä.
”Kansainvälisissä tutkimuksissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy varsin yleisenä väkivallan muotona. Se kytkeytyy vahvasti muuhun lähisuhdeväkivaltaan: monissa tutkimuksissa todettiin taloudellista väkivaltaa esiintyvän lähes aina (usein yli 90% tapauksista), kun parisuhteessa oli muuta väkivaltaa esimerkiksi fyysisessä tai henkisessä muodossa. Tästä syystä taloudellinen väkivalta jää myös helposti muun väkivallan varjoon, vaikka sillä on hyvin laaja-alaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia kokijan elämään.”
”Kansainvälisissä tutkimuksissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy varsin yleisenä väkivallan muotona. Se kytkeytyy vahvasti muuhun lähisuhdeväkivaltaan: monissa tutkimuksissa todettiin taloudellista väkivaltaa esiintyvän lähes aina (usein yli 90% tapauksista), kun parisuhteessa oli muuta väkivaltaa esimerkiksi fyysisessä tai henkisessä muodossa. Tästä syystä taloudellinen väkivalta jää myös helposti muun väkivallan varjoon, vaikka sillä on hyvin laaja-alaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia kokijan elämään.”
Taloudellinen väkivalta lasten ja nuorten näkökulmasta: Kirjallisuuskatsaus.
Lue lisää: Bruno, L. (2022). Economic Abuse From Child and Youth Perspectives: A Review of the Literature. New Approaches to the Study of Social Inclusion of Poor Children and Youth (Forthcoming).
Tässä ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia taloudellisia seurauksia väkivaltaisesta parisuhteesta lähteneille naisille on ilmennyt. Tutkimuksen mukaan naiset, jotka ovat joutuneet väkivallan kohteeksi lähisuhteissa, altistuvat usein myös taloudelliselle väkivallalle. Taloudelliset seuraukset olivat pitkäkestoisia ja voivat kauan estää hyväksikäytettyjen naisten mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää.
Lue lisää: Ulmestig, R. & Eriksson, M. (2017). Financial consequences of leaving violent men – women survivors of domestic violence and the social assistance system in Sweden. European Journal of Social Work, 20:4, 560-571.
Espanjalainen EcoVio-projekti on perehtynyt vuosina 2014-2020 taloudelliseen väkivaltaan ja työskennellyt naisten ja lasten perusoikeuksien varmistamisen puolesta.
Lue lisää: https://economic-genderviolence.eu/
Australialainen KPMG:n toteuttama kirjallisuuskatsaus taloudellisen väkivallan ehkäisystä.
Lue lisää: KPMG: Preventing the financial abuse of women: literature and desktop review
”Taloudellinen väkivalta esiintyy yleensä muiden väkivallan muotoja yhteydessä. Sitä voi kuitenkin esiintyä myös yksin ilman fyysistä ja muuta henkistä väkivaltaa, jolloin sitä on erityisen vaikea tunnistaa. Tällöin kokija epätodennäköisemmin hakeutuu poliisin tai väkivaltatyön avopalveluiden piiriin, jonka vuoksi ilmiön esiintyvyyden arviointi on haastavaa.” – KPMG Australia-
”Taloudellinen väkivalta esiintyy yleensä muiden väkivallan muotoja yhteydessä. Sitä voi kuitenkin esiintyä myös yksin ilman fyysistä ja muuta henkistä väkivaltaa, jolloin sitä on erityisen vaikea tunnistaa. Tällöin kokija epätodennäköisemmin hakeutuu poliisin tai väkivaltatyön avopalveluiden piiriin, jonka vuoksi ilmiön esiintyvyyden arviointi on haastavaa.” – KPMG Australia-
Tämä tutkimuksen tarkoituksena on edistää taloudellisen väkivallan mittaamista kehittämällä päivitetty versio Scale of Economic abuse -mittaristosta.
Lue lisää: Adams, A. E., Greeson, M. R., Littwin, A. K., & Javorka, M. (2020). The Revised Scale of Economic Abuse (SEA2): Development and initial psychometric testing of an updated measure of economic abuse in intimate relationships. Psychology of Violence, 10(3), 268–278.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lapsille koituneita kognitiivisia, psyykkisiä ja emotionaalisia haittavaikutuksia fyysiselle ja taloudelliselle perheväkivallalle altistumisen seurauksena.
Lue lisää: Huang C. C., Vikse J. H., Lu S., & Yi S. (2015). Children’s exposure to intimate partner violence and early delinquency. Journal of Family Violence, 30(8), 953–965.
Tämä tutkimusartikkeli lisää tietämystämme taloudellisesta väkivallasta ja sen suhteesta kokijan heikentyneeseen taloudelliseen omavaraisuuteen.
Lue lisää: Postmus, J. L., Plummer, S., McMahon, S., Murshid, N. & Kim, M. (2012). Understanding economic abuse in the lives of survivors. Journal of Interpersonal Violence, 27(3), 411 – 430.
Tässä tutkimuksessa todettiin, että taloudellisella ja henkisellä väkivallalla on pitkäaikaisia vaikutuksia äidin masennukseen ja vanhemmuuteen. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärretään erityisesti taloudellisen hyväksikäytön vaikutuksia perheessä.
Lue lisää: Postmus, J. L. & Huang, C. & Mathisen Stylianou, A. (2012). The impact of physical and economic abuse on maternal mental health and parenting. Children and Youth Services Review, 34 (9), 1922 – 1928.
”Joka viides aikuinen Iso-Britanniassa on kokenut taloudellista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä nykyiseltä tai entiseltä kumppaniltaan.”- Surviving Economic Abuse -järjestö –
”Joka viides aikuinen Iso-Britanniassa on kokenut taloudellista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä nykyiseltä tai entiseltä kumppaniltaan.”- Surviving Economic Abuse -järjestö –
Tässä tutkimuksella on selvitetty sellaisten taloudellisen väkivallan kokijoiden kokemuksia, jotka eivät ole hakeutuneet väkivaltatyön palveluiden piiriin. Tuloksissa painotetaan taloudellisesta väkivallasta kysymisen tärkeyttä niiden ammattilaisten työssä, jotka kohtaavat taloudellisen väkivallan kokijoita. Ilmiöön puuttumisen ja kokijoiden auttamisen kannalta on tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat taloudellisen väkivallan ilmiön ja ilmenemismuodot.
Lue lisää: Schrag, R.J.V. (2019). Experiences of Economic Abuse in the Community: Listening to Survivor Voices. Affilia. 2019;34(3):313-324.
Tässä brittiläisessä raportissa pyritään selvittämään taloudellisen väkivallan ilmiön laajuutta lähisuhteissa Isossa-Britanniassa. Vaikka muut perheväkivallan muodot ovat hyvin dokumentoituja, rahan käyttöä vallan välineenä suhteessa ei ole vielä täysin tunnistettu.
Sharp-Jeffs, N. (2015). Money Matters : Research into the extent and nature of financial abuse within intimate relationships in the UK. London (UK): The Cooperative Bank.
”Taloudellisen väkivallan varhaisia varoitusmerkkejä ovat muun muassa taloustietojen salailu, rahavarojen piilottelu, yhteisestä omaisuudesta valehteleminen, alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat, taloudellinen stressi ja kodittomuus.” – KPMG Australia –
”Taloudellisen väkivallan varhaisia varoitusmerkkejä ovat muun muassa taloustietojen salailu, rahavarojen piilottelu, yhteisestä omaisuudesta valehteleminen, alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat, taloudellinen stressi ja kodittomuus.” – KPMG Australia –
”Yksi neljästä brittinaisesta on kokenut eron jälkeistä taloudellista väkivaltaa”. – Refuge-järjestö, joka työskentelee Iso-Britanniassa naisten ja lasten puolesta perheväkivaltaa vastaan. –
”Yksi neljästä brittinaisesta on kokenut eron jälkeistä taloudellista väkivaltaa”. – Refuge-järjestö, joka työskentelee Iso-Britanniassa naisten ja lasten puolesta perheväkivaltaa vastaan. –